Usein kasvatan luottamusta uuteen ihmiseen pikku hiljaa. Harvaan ihmiseen olen luottanut täysin ensi hetkestä  lähtien. Eikä tämäkään tapaus ole ainutkertainen, joten ajan saatossa olen uskaltanut luottaa ja kertoa erittäin arkoja, henkilökohtaisia asioita. Ei minua se niikään haittaa ja häiritse, vaikka olisi juttujani eteenpäin kertonutkin, mutta.......... Olisi ainakin kylän muilla juorukelloilla paljon puhuttavaa, jos kaikki kertomani tarinat ovat sellaisenaan mennyt eteenpäin. Osasta tarinoista saattaisi tulla aikamoisia legendoja, joista osa pitäisi "vain" väriteltyinä tarinoina. Onhan tällä kaverilla kuulemma tapana ollut muutenkin värittää ja höystää tarinoita, vaikka kuulijan omaksi murheeksi on jäänyt pohtia, että mistä löytää tarinan totuudensimenen. Vaikka kyseiselle henkilölle kertomani jutut itsestäni on täysin tosia, niin hän joka ei minua tunne, ei täysin toteta ota niitä tarinoita, on ne jutut sen verran uskomattomia.

Mutta nyt kun selvisi, että hän kertonut mulle toista ja toisaalle saman tarinan ihan eri versiona, niin pettymys on erittäin syvä. Olen eritäin loukkaantunut. On kehdannut valehdella päin näköä; kaikesta pätellen. En nyt jokaista juttua ja tarinaa ole edes halunnut varmistaa; onhan ne olleet loistavia juttuja ja tarinoita, mutta joidenkin tarinoitten kohdalla ne puolitotuudet/ -valheet tulevat joka tapauksessa ilmi. Ennemmin tai myöhemmin. Valitettavasti. Ja kun tässä tapauksessa juttu on muuttunut ihan totaalisesti; kova on ollut yritys selittää musta valkoiseksi.
Mutta onpahan tullut selville, että tyyppi haluaa antaa itsestään kiltin, luotettavan, mukavan, suorapuheisen kaverin leiman. Mutta joo....

Eipä tarvi ainakaan tämän jälkeen tyyppiin luottaa. Ei missään asiassa.